Eeppisen kirjasarjan ensimmäinen vesa
Henning Mankellin vuona 1993 suomessa julkaistu Otavan painama ”Wallander: Kasvoton kuolema” on ensimmäinen Henning Mankellin kirjoittama Wallander dekkari. Kirjasarja on menestynyt hyvin maailmanlaajuisesti, ja ensimmäinen osan uusintajulkaisu olikin 2004 suomen myydyin ulkomaalainen kirja.
”Wallander: Kasvoton kuolema” lähtee heti alusta jouhevasti liikkeelle. Vanha mies herää omalla maatilallaan kylmään pakkasyöhön, ja ihmettelee outoa hiljaisuutta. Hevonenkaan ei hirnu, ja sehän hirnuu aina öisin. Kohta naapurista kuuluu avunhuutoja, ja vanha mies löytää naapurin emännän sidottuna tuoliin, ja isännän sängyltä teurastettuna.
Vanha mies soittaa nopeasti poliisille, ja Kurt Wallander lähetetään ensimmäisenä paikalle. Wallander pohtii syvästi murhatapausta. Minkä vuoksi joku haluaisi murhata vanhan köyhän miehen omalle maatilalleen? Wallander alkaa syvemmin tutkia murhatun naapurin taustaa, ja huomaa, ettei vanhalla ukolla tainnutkaan olla aivan puhtaat jauhot pussissa.
Yleensä dekkarikirjoissa juoni etenee sulavasti ja rikokset ratkeavat nopeasti, mutta Wallanderissa kaikki on toisin. Murhatapaus etenee hitaasti, ja Wallander miettii tuskissaan jopa rikostutkinnan lopettamista.
Wallander on hyvin tyytymätön itseensä. Hän on ylipainoinen, hänen vaimonsa on jättänyt hänet, hänellä on nukkumisvaikeuksia, töitä tulee tehtyä yö myöhään eikä murhatapauksen tutkinta etene mihinkään.
Kirjan henkilöiden omakohtaiset ongelmat luovat kirjaan hyvin synkän tunnelman. Elämän vaikeus sopii kirjaan hyvin, mutta välillä Wallanderin tuskailut menevät hieman liian pitkälle. Ei se miehenä oleminen nyt niin vaikeata ole!
”Wallander: Kasvoton kuolema” on hyvin mukaansatempaava kirja. Kirja ampaisee heti alussa vauhtiin ja lukija ei tylsisty missään kohdassa. Aina kun juoni alkaa hidastumaan, Wallander joutuu jonkin sortin ampumakohtaukseen tai muuhun toiminnalliseen tilanteeseen. Kirja on myös hyvin helppolukuista lukuun ottamatta muutama kohtaa, missä ei ole aina selvää kuka puhuu kenelle.
Kirja on kaiken kaikkiaan yksi parhaista dekkareista mitä olen lukenut. Tosin se ei vielä sano paljoa, koska en lue niin paljon kirjoja, mutta jos olet minun kaltaiseni lukija, joka ei tykkää kovin paksuista ja monimutkaisista kirjoista, lue ihmeessä ”Wallander: Kasvoton kuolema" Kirja herätti heti mielenkiintoni enkä alun jälkeen voinut enää jättää sitä lukematta.
5/5
