Sateinen yö

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste. Polkupyöräilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire.
Pyöräilijän hengitys huohotti ja hänen ruumiinsa vaappui puolelta toiselle polkiessa. Pertti oli valmiina vetämään kuudesti laukeavansa esiin hetkenä minä hyvänsä ja jatkoi rauhallista kävelyään vastaan tulevaa pyöräilijää kohti. Pertti tunsi kuinka adrenaliini alkoi virrata hänen suonissaan. Hän haistoi ilmassa teollisuustehtaan kitkerän savun. Hän kuuli kuinka sade alkoi voimistumaan. Hänen silmänsä eivät vielä erottaneet pyöräilijän kasvoja, joten hän ei voinut vetää asettaan vielä esiin. Pyöräilijä oli noin 18 metrin päässä, kun Pertti astui pyöräilijän reitille ja nosti virkamerkkinsä näkyviin.
- Pysähtykäähän hetkeksi! huusi Pertti.
Pyöräilijä alkoi jarruttaa hiljalleen ja pysähtyi puolen metrin päähän Pertin eteen ja nousi pyörän selästä. Nyt Pertti näki pyöräilijän kasvot, hän ei ollut se ketä Pertti jahtasi
- Miks sie minut pysäytit? Just oli hyvä kierrosaika tulollaan, Sanoi 29- vuotias parrakas mies.
- Olen Pertti Kallio Imatran poliisista. Vaarallinen vankikarkuri on havaittu näillä main, ette ole sattumoisin nähneet häntä?
- Ehä mie ketään oo nähny, eihä kukaan liiku tähä aikaa yöstä ulkona, mies vastasi lipevä virne naamallaan.
- Niin sitä vähän minäkin ajattelin...Pertti vastasi.
- ...kunnes näin teidät pyöräilemässä minua kohti.
Pertti mietiskeli päässään tätä outoa kohtaamista.
- Minkä takia tämä mies on pukeutunut kuin huippu-urheilija, mutta jalassaan hänellä on varvassandaalit? Ja mikä on tuo rinkka hänen selässään? Hänen naamassa ei ole arven arpea, tämä ei ole se rikollinen. Hengitys tuoksahtaa miedosti alkoholille, pitää tarkistaa hänen reppunsa.
Pertti tarkasti miehen repun. Sisällä oli vain ensiapulääkkeitä, pari laastaria ja lintukirja. Lintukirja toi Pertille mieleen hänen 6- vuotis syntymäpäivän.
Silloin oli kesäinen iltapäivä, ja Pertti vietti Syntymäpäiväänsä veljensä ja äitinsä kanssa mökillä. Hän sai tuolloin lintukirjan lahjaksi äidiltään, ja veli oli veistänyt  hänelle jousipyssyn.
Pertti ja hänen veljensä ampuivat jousipyssyllä kohti kaislikkoa kun näkivät sinisorsan uivan sen suojiin. Pertin ammuttuaan kolmannen nuolen, pusikosta kuului kovaääninen rääkäisy. Sinisorsa uiskenteli äkkiä pois kaislikosta ja nousi lentoon. Pertti kävi vilkaisemassa kaislikkoon, ja näki Joutsenen kuolleena kaislikossa. Pertin ampuma nuoli oli lävistänyt sen kaulan, ja joutsen oli kuollut nopeasti. Pertti seisoi joutsenen edessä iltaan saakka, kunnes hänen äitinsä tuli hakemaan hänet pois. Illalla Pertti selasi surullisena lintukirjaansa ja luki aukeamaa joutsenista uudelleen ja uudelleen.
Pertti havahtui kohta todellisuuteen, ja antoi repun takaisin pyöräilijälle. Hän kysyi vielä muutaman kysymyksen pyöräilijältä, jonka jälkeen tämä jatkoi matkaansa.
Pertti otti taskustaan kännykän, mutta pudotti sen vahingossa, ja kääntyi nostamaan sen. samalla hän vilkaisi koko ajan kauemmas pyöräilevää pyöräilijää, ja huomasi jotain outoa. Vaikka pyöräilijä oli jo suhteellisen kaukana, Pertti näki selvästi että pyöräilijän jalkaa pitkin valui jotain tummaa nestettä. Samassa Pertti muisti että vankilasta karannut rikollinen oli pakoa tehdessään kolmisen tuntia sitten hypännyt vankilan vastaanoton ikkunasta ulos, ja lasinsirut olivat olleet veressä. Mutta eihän pyöräilijä näyttänyt lainkaan samalta kuin rikollinen, miten hän voisi olla syyllinen?. Pertillä ei ollut aikaa miettiä, vaan hän lähti juoksemaan pyöräilijän perään.
Juostuaan puoli minuuttia hän väsyi ja pyöräilijä oli tiessään. Silloin hän kuuli takanansa pyörän kellon äänen...

Kuningatar K ennakko-odotukset

Odotan innolla pääseväni katsomaan Kuningatar K näytelmää. Näytelmän ohjaaja kertoi muutamia asioita näytelmästä meidän tunnilla, ja hänen esitystyylit olivat mielenkiintoisia, esim. Kalassa ollessa kaksi henkilöä ei istu veneessä ja kalasta, vaan he ovat keinulaudalla, joka kuvastaa heidän suhteita ja vuorovaikutusta. Hän ei siis esitä kaikkia asioita suoraan niin kuin ne ovat, vaan hän kuvaa asioita oman näkemyksensä mukaisesti. Hänelle ei ole tärkeintä että henkilöt ovat kalassa vaan heidän tunteet ja tuntemukset ovat tärkeämmät.
 Näytelmän juonesta en tiedä vielä mitään, mutta ohjaajan visioiden perusteella odotan juonen tarjoavan mielenkiintoista katsottavaa ja jotain erilaista. Tosin, odotuksiani voi lisätä sekin etten ole käynyt katsomassa näytelmiä sitten ala-asteen.