keskiviikko 15. toukokuuta 2013

God Of War III

God Of War on Santa Monica Studiosin tekemä videopelisarja playstation 3- pelikonsolille. Sarja sijoittuu antiikin Kreikan aikaan ja kertoo spartalaisesta sotilaasta Kratoksesta ja tämän kostoretkestä Olympoksen jumalia vastaan.

Kratos oli kreikkalainen sotakenraali, joka sodanjumala Areksen huijaamana murhasi oman vaimonsa ja lapsensa. Pandoran lipasta käyttäen Kratos surmasi Areksen, mutta perheensä surmaaminen jämähti soturille liikaa. Kostoa janoten Kratos lähtee surmaamaan isäänsä, Ylijumala Zeusta, joka lupasi poistaa Kratosta riivaavat muistikuvat vaimosta ja lapsestaan. Toisen osan lopussa Kratos saa melkein kostonsa toteutettua taistellessaan Zeusta vastaan mutta Ateena uhrautuu Zeuksen puolesta. Zeus pakenee Olympokselle, ja Kratos lähtee titaanien saattamana Zeuksen perään. Tästä jatkaa God Of War III.

God Of War III menee suoraan asiaan. Heti ensimmäinen kenttä tapahtuu titaanien selässä niiden samalla kiipeillessä Olympos- vuoren rinnettä ylös. Kratos hyppii titaanista toiseen ja huitoo miekoillaan kaiken mikä vastaan tulee, ja jo ensimmäisen puolentunnin aikana kepitetään ensimmäistä jumalaa. Peli on graafisesti konsolin parhainta katseltavaa ja näyttää todella hyvältä. Maisemat vaihtelevat laajoista vuorista pimeisiin labyrintteihin eikä pelaajalle tule tylsiä hetkiä missään vaiheessa. Kaikki pelihahmot ovat yksityiskohtaisesti tehtyjä ja peli tuntuu enemmänkin elokuvalta kuin peliltä.
Pelin musiikki on tunnetun videopelisäveltäjä Gerard K. Marinon käsialaa ja sopii peliin täydellisesti. Kratoksen mäiskiessä vihollisia tuubat soivat ja rummut pauhuavat kuin suoraan Peter Jacksonin "Taru Sormusten Herrasta"- elokuvissa. Pomotaisteluissa musiikit ovat parhaimmillaan ja pelin tunnelma nousee suorastaan jumalallisiin mittasuhteisiin.

Pelin perusideana on ohjata Kratos läpi kenttien ja hakata vihollisia. Tappeluiden välissä ratkotaan pieniä puzzleja, jotka rytmittävät pelin kulkua sopivasti. Rivivihollisten, kuten luurankojen, joukossa on aina isompia, enemmän hakkausta tarvittavia vihollisia. Näiden vihollisten joukosta löytyy lähes kaikki taruolennot mitä kuvitella saattaa, kuten Chimera, Kerberos, kyklooppeja, harpyijoita, minotauruksia yms. Hakkaaminen tapahtuu eri näppäimiä painamalla ja pidempiä iskusarjoja ketjuttamalla. Kratos heiluttaa miekkojaan erittäin tyylikkäästi ja sulavasti. Kratos voi hakata, repiä, viskoa ja silpoa vihollisensa palasiksi joko miekoilla tai myös omia käsiään käyttäen. Jotkut pelin vihollisista vaativat quicktime-event- tilan käyttöä, eli ruudulle pomppaa satunnaisesti jokin näppäin jota pitää painaa mahdollisimman nopeasti. Ruudulle pomppaavat napit on sijoitettu kätevästi aina sille puolelle ruutua missä ne ohjaimessakin ovat, jolloin verisestä lopetusanimaatiosta voi nauttia samalla kun napit pomppaavat ruudulle.
Verisyydestä puheen ollen yksi asia on pakko mainita. Peli on erittäin väkivaltainen. Kratoksen mättäessä vihollisiaan punaista nestettä roiskuu litrakaupalla eikä jumalten kohtaloakaan käy sääliksi. Päitä revitään, raajoja leikataan ja silmiä puhkotaan mitä raaimmilla tavoilla. K18 leima on kerrankin asiallisesti oikeassa pelissä.

Jos jotain huonoa pitää God Of War:ista keksiä, niin että se ei ole kovin monipuolinen peli. Kyllä peli tarjoaa vaihtelua maisemien, aseiden ja taisteluiden ohella, mutta siinä ei tehdä mitään muuta. Vaikka hakkaaminen on toteutettu loistavasti, saman toisto alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään. Peli on myös kohtalaisen lyhyt. Kokenut pelaaja selviää kahdeksalla tunnilla, uudestaan pelattaessa kuudella.

Itse pidän peliä koko konsolin parhaimpana tuotoksena. Järkyttävän hyvännäköisessä pelissä yhdistyy äärimmäisen brutaali toiminta Kreikan mytologiaan loistavasti upotettuun tarinaan ja lopputulos on yksi parhaimmista peleistä tässä universumissa. Joitakin pelaajia alkaa jossakin vaiheessa varmasti haitata pelin yksitoikkoisuus ja lyhyt pituus. Minua ei.

 ★ ★ ★ ★ ★

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti